Elettiinpä ennenkin

2.8.2018 07:06 - historioitsija

FM Mauri Junttila

Ennen kaikki oli erilaista. Esimerkiksi presidentit olivat persoonallisia miehiä. Heistä käyvät esimerkkeinä Paasikivi ja Kekkonen. Politiikka oli myös mielenkiintoista seurata. Miehet olivat ennen miehiä. Ei silloin ollut ”homppelipoikien, eikä – lesbiantyttöjen” ihannontia. Tänään voidaan jo tosissaan ihmetellä, että mihin onkaan maailma menossa?

Kekkosen presidenttikausi alkoi vuonna1956

Urho Kaleva Kekkonen (vv. 1900-1986) valittiin 1. kerran presidentiksimme talvella 1956. Vaalit erottuivat edellisistä vaaleista. Vaalipropaganda oli ollut kovaa muuten niin rauhallisessa Suomessa.

Urho Kekkonen ei ollut maanviljelijä enempää kuin muutkaan silloiset presidenttiehdokkaat. Hän kuitenkin vaikutti silloin siltä, että hän on oikea presidentti meille maanviljelijöille. Muut ehdokkaat eivät olleet lähellekkään sitä, mitä Kekkonen oli.

Urho Kekkonen ei ollut pelloillaan raataneen maanviljelijän näköinen. Herran näköinen ja oloinen hän oli. Hänellä olivat kauniit hoidetut sileät kädet ja suoraryhtinen vartalo. Ei se ollut raskaan työn kumaraan painama. Presidenttinä, seisoessaan valtiovierailuilla kuninkaallisten rinnalla hän näytti jalosukuiselta, ylväältä mieheltä. Urho Kekkonen oli komeampi mies kuin silloiset kuninkaalliset!

Me, maanviljelijät äänestimme Kekkosta kuin omana miehenä presidentiksemme. Oli Kekkosella toki ollut paljon kannattajia ja äänestäjiä muistakin ammattiryhmistä, koska hän yleensä tuli valituksi presidentiksi talvella 1956. Hän oli esimerkiksi ollut ministerien viroissa ja jo vuosia pääministerinä kauan ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Tunnettu ja ansioitunut diplomaatti ja politiikkomies hän oli meillä Suomessa.

Huonoakin oli Kekkosessa. Se esimerkiksi oli ikävää luettavaa meille rauhan miehille, että hän oli Suomen vapaussodassa (1918) toiminut lapsisotilaana – pyövelinä. Voittaneet olivat kohdelleet julmasti Suomen vuoden 1918 sodan hävinneitä. Kekkonen ei ollut poikkeus sotaisten joukossa.

Väärää oli Kekkosen toiminta ollut eli teloittaa viattomia lapsia ja naisia joukoittain, läjäpäihin. Sisällissodat ovat julmia. Niin oli myös Suomen vuoden 1918 sota. Saattoi Kekkosella olla turhaa kiinnostusta väkivaltaan? Hän oli esimerkiksi 1930 – luvulla ollut kiinnostunut natsismista ja kansallissosialismista ja oli käynyt tutustumassa kansallissosialismiin natsi – Saksassa.

Porkkalan vuokra – alueen luovutus ja palautus

Me suomalaiset olimme mukana koko kansana ja maana II maailmansodassa. Siihen näemme liittyvän esimerkiksi talvisotamme Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton johtaja Stalin piti maatamme etupiiriinsä kuuluvana Molotov – Ribbentropin sopimuksen mukaan.

Lyhyttä ja kiivasta talvisotaa pidämme me suomalaiset puolustussotana. Eli Neuvostoliitto oli sodan pahiksia. Hävisimme Suomen talvisodan alueluovutusten ja suurten sotakorvausten myötä. Yleisesti nähdään, että talvisota yhdisti, silloin meidät entiset ennen niin eripuraiset suomalaiset.

Toisen maailmansodan Pohjois – Euroopan merkittävin sota oli jatkosota (vv. 1941-1944), sitä käytiin Suomen ja Neuvostoliiton kesken monin paikoin laajassa Lapissa, Kainuussa, Vienan Karjalassa, Kannaksella sekä myös monin paikoin Suomenlahdella ja sen saarissa. Jatkosotaan liittyi kiivas hyökkäysvaihe ja rauhallisempi asemasotavaihe sekä perääntymisvaihe.

Jatkosodan lopputulos oli häviö meille suomalaille. Seurasi suuria alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Seurasi suuria väestönsiirtoja, kun noin 420 000 sotaevakkoa siirrettiin menetetyiltä alueilta tynkä – Suomeen. Neuvostoliitto esitti meille myös suuren sotakorvauslaskun – meille sodan hävinneille suomalaisille.

Rauhansopimukseen jatkosodan voittajan Neuvostoliiton kanssa kuului entisten waffenbrudereitten, aseveljiemme eli sakemannien, sakujen karkoitus maastamme. Rauhansopimukseen kuului myös pääkaupunki Helsingin läheisen Porkkalan vuokra – alueen luovutus Neuvostoliitolle. Sopimus oli 50 – vuoden pituinen. Neuvostoliittolaisilla oli siellä iso Porkkalan varuskunta urheilukenttineen ja lentokenttineen sekä Obbnäsin laivastoasema syväsatamineen.

Neuvostoliitto sai aikanaan johtajakseen Nikita Chrustsovin. Suomalaisille se tarkoitti hyvää. Hän suhtautui ystävällismielisesti entisiin vihollisiinsa – entisiin natsihenkisiin vihollissuomalaisiin.

Nikita Chrustsov antoi meille suomalaisille varauksettomasti ihmisarvon. Vaikka me suomalaiset olimme olleet julmia ja natsihenkisiä jatkosodan – aikana. Miehittäjinä kohtelimme itäkarjalaisia julmasti. Raakalaismaisesti kohtelimme miehittämämme itä – Karjalan puolustuskyvyttömiä naisia ja lapsia. Sissi – ja kaukopartiomatkoillamme Neuvostoliittoon surmasimme myös paikallisten sairaaloiden henkilöstöä ja potilaita kuin pahoina vihollisina.

Raakalaismaista oli sekin, mitä tapahtui tulilinjoilla, että neuvostoliittolaisia naissotavankeja sidottiin kettingillä petäjään. Sitten heitä raiskattin tuntikaupalla monissa miehin – hengettömiksi. Joiltakin naisilta leikattiin julmasti puukolla rinnat pois.

Sodan propaganda on aina sodan propagandaa. Omia julmuuksia siloteltiin. Neuvostoliittolaisten tekemiä surmatöitä ja tuhotöitä suurenneltiin. Propagandan vääryyksiä oli sekin, että muokata ajatuksiamme siten, että sairas julmuus ja väkivalta oli kuin ollut isänmaallista toimintaa!

Paasikivi – Kekkosen linja

Sotien jälkeiseltä ajalta muistamme Paasikiven – Kekkosen linjan. Se oli yksinomaan rauhallisen ja ystävällisen elämäntavan kannattamista naapurustojen Neuvostoliiton ja Suomen kesken. Pyrittiin ystävällisen politiikan hoidon avulla luomaan hyvät suhteet suureen naapuriin Neuvostoliittoon. Solmittiin vuonna 1948 Neuvostoliiton kanssa silloin niin tärkeä ja huomattu YYA sopimus.

Maailman politiikassa elettiin ns. kylmän sodan liennyksen aikaa. Suomi oli myös osaltaan mukana

kansainvälisessä politiikassa. Se oli meille esimerkkitapaus liennytyksestä, kun saimme Porkkalan vuokra – alueen takaisin (v.1956) paljon ennen vuokra ajan loppumista.

Neuvostoliitto, jolle olimme pakotettuja maksamaan suuria sotakorvauksia pian jatkosodan jälkeen muuttui äkkiä – muutamassa yössä ystäväksi ja suureksi runsauden sarveksi. Sieltä saatiin lähes ilmaista bensaa, moottoriöljyä, vaseliiniä. Kaivannaistuotteita ja lannoitteita tuli sieltä myös.

Saimme juna-ja laivalasteittain ilmaista viljaa ihmisille: vehnää, vehnänlesettä, maissia, melassia ja soijaa sekä ravintorikasta syötävää viljaa myös kotieläimillemme lehmille, hevosille, sioille jne.

Tuli meille myös edullisia neuvostoliittolaisia dieselkäyttöisiä väkivahvoja Belarus traktoreita, jotka olivat varustettu vahvoilla hydraulisilla kolmipistenostolaitteilla, lähes ikuisilla teräsvyörenkailla ja lämpimillä teräsrakenteisilla turvaohjaamoilla. Belarukset olivat hyviä traktoreita maanviljelyyn. Tarpeellisiakin, olihan meillä kova pula elintarvikkeista.

Henkilöautoja aloimme myös saada Neuvostoliitosta. Puhuttiin itäautoista. Tsekkiläinen Skoda luettiin myös itäautoksi. Skoda Oktaviaa parempaa ei niinä aikoina ollut. Autojen avulla meille tuli mahdolliseksi liikkua muidenkin ihmisten joukossa kylillä esimerkiksi uskovaisten seuroissa, puolueiden tupailloissa ja vaikkapa suosituissa juhannusvalviaisissa, kun aloimme saada lähes ilmaisia Volga dieseleitä. Moskvits imaisi huoletta bensaa, mutta sekin oli silloin lähes ilmaista.

Hyväntahtoisuus on merkittävä osa venäläistä kansanluonnetta. Hyväntahtoisuus säilyi myös neuvostoihmisillä. Sitä voi nähdä siinäkin, että hyväksyivät meidät entiset natsisotarikolliset naapureikseen itsenäisenä vapaana maana.

Mihin olemmekaan menossa?

Pääasiassa germaanis – englantilaisperäinen väkivaltainen länsimainen kulttuuri on johtanut ja kiusannut sekä villinnnyt mailman kansoja jo kauan. Se on mukaansa tempaavaa vaikutuksille alttiille heikkoluonteisille erityisesti naismaisille miehille. Siihen liittyy esimerkiksi valehtelua ja takapuheisuutta. Toisia, viattomia syytetään. Raakalaismaista julmuutta ihanoidaan, kannatetaan.

Tämän päivän ameriikkalaiset toimintafilmit ovat esimerkkinä niille sotahulluille joiden kehitys elää vielä kaukaista kivikautta. Tämän päivän toimintafilmeissä tapetaan läjäpäihin. Ammutaan ensin ja sitten vasta kysytään tunnussanaa kuin esimerkiksi amerikkalaisissa tv – poliisisarjoissa.

Niihin liittyy myös näyttäviä räjäytyksiä. Ehkä luodaan tieten tahtoen kuvaa, että ydinräjäytykset eivät juuri eroa esimerkikksi näyttävistä uudenvuoden ilotulituksista. Ja, myös muovataan ajatuksia, että kun hyökätään Neuvostoliittoon terveinä säilymme luodeista, miinoista jopa atomipommeista huolimatta.

Vertauksena voidaan mainita, että entisessä neuvostokulttuurissa esitettiin kaunista balettia ja jäätanssia.Oli paljon komeaa kuorolaulua ja kerrottiin kauniita venäläisiä eläinsatuja. Neuvostoliitossa oli kehittävää shakinpeluuta jne. Henkiset arvot ja eläinten, luonnon ja ihmisten kauneuden korostaminen oli arvokasta. NL:ssa kouluissa matematiikan osaaminen oli arvostettua. Monet neuvostoliittolaiset osasivat parempaa englantia kuin monet alkuperäiset englanninkieliset.

Avaruuden valloituksessa Neuvostoliitto oli selvästi edellä USA:a. Varmaan USA:lla tuli paljon enemmän uhreja avaruuden valloituksessa kuin koskettavan surullinen Laika koiran kohtalo itänaapurissa. Kaikki oli niin salattua ja salaperäistä USA:ssa, että mahdotonta on tietää esimerkiksi ihmisuhrien todellista määrää USA:n avaruuden valloituksessa.

Asekätkentä

Asekätkentä nimen saanut toiminta oli heti jatkosodan jälkeen. Se oli aseiden, ammusten ja muun sotamateriaalin hajasijoittamista. Materiaalia kaivettiin varmaan piiloon, salattuihin paikkoihin, tuntemattomiin syvien metsien salaisiin metsähautoihin. Materiaalia oli laitettu huolella suojaan kosteudelta eristettyihin puulaatikoihin.

Asekätkennän idean takana oli ollut suomalaisia sotahulluja upseereita. Joita kiinnosti vain sotiminen ja tappaminen. Eivät he olleet esimerkiksi kiinnostuneita työnteosta tai opiskelusta.

Sekin kiehtoi ja hurmasi monia, kun vahvassa, voimakkaassa natsi – Saksan armeijassa esimerkiksi kouluja käymätön teurastaja saattoi kohota korkeaan majurin arvoon. Meillä oli myös sitä käytäntöä armeijassamme, että mies, joka ei millään ollut saanut suoritettua suomalaista keskikoulua. Ei sitten millään. Hän Suomen armeijassa saattoi kohota majurin korkeaan arvoon.

Syksyn 1944 sotahulluilla suomalaisilla oli ollut tarkoitus alkaa sissisotaan Neuvostoliitto vastaan heti jatkosodan jälkeen – uutena sotana. Se ei heitä huolettanut, että olimme juuri hävinneet jopa pahemman kerran sodan Neuvostoliitolle, tuolle USA:n loputtomalla sotamateriaalilla avustamalle itäiselle sotilasmahdille.

Neuvostoliitto ei ollut kiinnostunut uudesta sodasta. Sanoivat, hyväntahtoiset neuvostoliittolaiset vain, että eikö suomipojilla tullut jo rikottua lukuisia juoksuennätyksiä Karjalan läpimurron aikana? Suomalaiset sotahullut upseerit itkivät ja valittivat suureen ääneen, kun eivät päässeet tappamaan.

Asekätkenttää tekivät etupäässä suojeluskuntalaiset syksyllä ennen järjestönsä lakkauttamista. Kätkennässä oli ollut mukana monenarvoisia sotilaita ja ilman sotilasarvoa myös. Muuan nainenkin oli ollut heidän joukossa. Materiaalia he saivat monista suomalaisista kotiuttamiskeskuksista, jotka kotiuttivat jatko – ja Lapinsodaan kotiutettavia. Esimerkiksi Oulussa oli ollut iso kotiuttamiskeskus.

Kätketyssä sotamateriaalissa oli ollut myös esimerkiksi vaatteita, sidetarpeita, sokeria, suolaa, kahvia, säilykkeitä, suklaata, leipää, viljaa muuta monenlaista muonaa. Oli ollut viinaa sekä saksalaisäilykkeitä. Öljylamppuja ja kynttilöitä oli myös ollut.

Saksalainen säilykeliha oli ollut sota – aikana keskitysleirien juutalaisista valmistettua. Natsi – saksalaiset olivat olleet niin taloudellisia, että tekivät juutalaisista myös säilykelihaa. Esimerkiksi sotahullut uuteen sissisotaan mielineet suomalaisupseerit söivät sitä maistuvana lihasäilykkeenä.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_kes%C3%A4olympialaisissa_1956

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_talviolympialaisissa_1952

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_vuokra-alue

https://fi.wikisource.org/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus,_salainen_lis%C3%A4p%C3%B6yt%C3%A4kirja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti%E2%80%93Ribbentrop-sopimus

https://www.google.com/search?q=nikita+chrustsov&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b

https://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen

https://sites.google.com/site/kekkosen1matkoja/