Kesäkuun 2018 tarinaani
FM Mauri Junttila
Kesäkuu on kesäkuukausia. Luonto ympärillämme on kukkeimmillaan ja kauneimillaan. Muuttolinnut ovat palanneet. Kaikki on kaunista. Lämmintäkin on.
Kesäkuun merkittävin juhla on juhannus. Se on keskikesän ikivanha perinnejuhla. Sillä on kristillisiä perinteitä ja pakanallisia perinteitä. Kristillisistä perinteistä voi mainita Johannes Kastajan muistopäivän vieton lisäksi, että 1900 – luvulla oli kauan tapana päästä ripille juhannuksena. Juhannus on myös Suomen lipun päivä.
Juhanuksen viettotavat muuttuneet
Keskikesän juhlan, juhannuksen viettotapojen voi nähdä muuttuneen aikojen saatossa. Maallisten perinteiden voi arvella tänä päivänä olevan merkittävimmän ja näyttävimmän osan juhannusta. Tosin myös ikivanhassa juhannusperinteessä oli juotu ns. ukonmaljoja. Niitä oli nautittu runsaasti pakanallisen Ukko ylijumalan kunniaksi. Maljojen juonneilla toivottiin hyvää Ukko ylijumalalta.
Juhannusta juhlittiin kauan vain pienissä kylien, naapurustojen sekä tuttavien yhteisissä juhannusaaton valviaisissa. Juhannusaattona kisailtiin, tanssittiin ja tanhuttiin tutuilla kisakallioilla.
Tai vietettiin juhannusta oleillen, hyvää syöden ja – kahvitellen sekä seurustellen kavereiden kanssa lähijokien ja – järvien rannoilla. Tavallisesti poltettiin yöttömän yön juhlan kunniaksi kyläläisten tai naapurustojen yhteinen juhannuskokko.
Suuressa osaa Suomea juhannuksen ehdoton herkkuruoka on ollut juhannuskeitto, makiajuusto, punainen hera. Se, onnistuakseen parhaiten keitetään vastalypsetystä, käsittelemättömästä lehmänmaidosta. Sitä keitetään kauan, tuntitolkulla. Keitokseen lisätään välillä maitoa. Sitten taas keitetään.
Ennen juhannuskokkojen polttamiset olivat olleet yksinkertaisia asioita. Esimerkiksi paloviranomaiset eivät valvoneet juhannuskokkojen polttamisia. Ei tarvittu lupia juhannuskokkojen polttamisiin. Yksittäinen kyläläinen saattoi halutessaan noin vain polttaa juhannuskokon.
Juhannusfestareille
Viime vuosisadalla, 1900 – luvulla juhannusten vietot alkoivat siirtyä yhä enenevästi aina vain suurempiin tapahtumiin. Juhannusjuhlat ovat myös kansainvälistyneet. Erityisesti urheiluun liittyvissä tapahtumissa juhannuksena on ollut jo kauan ulkomaalaisia osanottajia.
Jo, useita kymmeniä vuosia Suomessa on juhlittu juhannusta mammuttimaisilla juhannusfestareilla. Joitakin entisiä juhannuksen viettopaikkoja on häipynyt historian hämärään. Muutamia uusia juhannusfestaripaikkoja on tullut tilalle.
Juhannuksen viettotapoihin ovat vaikuttaneet elettävien aikakausien muutokset ja – tavat. Nykypäiville monien kulkumahdollisuuksien, hyvien autojen sekä tiestön kuntojen kohentumiset ja lisääntymiset ovat vaikuttaneet ihmisten liikkuvuuteen juhannuksena. Jo, kymmeniä vuosia on matkattu kauas kotikylästä juhannuksen viettoon moniin kaukanakin sijaitseviin juhannusaaton juhlimispaikkoihin.
Sekin alkoi aikoinaan vaikuttaa ajatteluumme juhannuksen vietosta, kun televisiosta alettiin voida seurata juhannusaaton juhlimista kotipitäjän ulkopuolelta suurista juhannusfestareista. Erityisesti Aavasaksan, Kalajoen, Kuusamon jne. juhannusfestarit tulivat tv:n kautta mielenkiintoisiksi ja tutuiksi meille. Monet halusivat mennä niihin mukaan tv:n luoman kivalta, mukavalta vaikuttavan mielikuvan takia.
Hyvin vanhaan aikaan mentiin vain kävellen yhteisille juhannustulille lähijärville. Tavanomaista juhannusaatoille oli valvoa mahdollisimman pitkään. Jopa läpi yön valvottiin ja olimme aattoisin myös kauempana, olimme poissa tutusta kotipirtistä.
Lapsena ja nuorena juhannusta valvottiin
Se oli silloin 1950 – luvun alkua. Menimme pienellä porukalla aattona Leppijärvelle. Siellä Korvenkylän pojilla oli pieni puinen lautta ”kopukka”. Naapurimme, Lääperin Aulis liikutteli sitä sauvoen seisoaltaan. Pitkällä puusauvalla järven pohjasta hän työnteli. Kyydissä meitä oli muutamia kylän lapsia ja aikuisia esimerkiksi: Tauriaisen Veijo, Kaikkosen Eero, Junttilan Oiva ja Alpo Pasanen.
Kokkoa en muista siellä silloin poltetun. Meillä oli nuotio, missä paistoimme makkarat. Oli myös käytäntöä, että pieniä suolattuja possunlihan paloja paistettiin nuotiolla tikun, kepin nenässä.
Leppijärvi kuivattiin vuosina 1953-1955. Pienellä veneellä ja pienellä lautalla, kopukalla soutelut loppuivat sieltä. Suuren Leppinevan pieni Leppijärvi on vesitetty uudelleen pieneksi järveksi viime vuosisadan lopussa.
Sitäkin juhannuksen aaton viettotapaa oli ennen vanhaan 1950 – luvulla, että ajeltiin vain polkupyörillä juhannusaattona. Eräänä juhannusaattona pyöräilin Temmeksen Haurukylään. Siellä oli tuttuja koululaisia esimerkiksi Isokosken – ja Myllysaaren poikia sekä Karppisen Eino ja Paavo viettämässä juhannusaattoa pyöräillen kylätiellä. Niinä aikoina teiden varsilla oli maitolavoja. Niiden portailla saattoi istua, jutella sekä katsella ja kuunnella lintujen laulua ja lentoa kesätaivaalla.
Ajeltiin ennen esimerkiksi 1960 – luvulla juhannuksina myös mopedeilla. Niillä kuljettiin pitkiä matkoja. Saatettiin mopoilla esimerkiksi noin 60 kilometrin päähän Rokualle juhannustulille. Eräänä aattona ajelimme tyrnäväläisen tutun mopopojan Reijo Pussisen kanssa mopoillamme Muhoksella ja Oulujoella sekä Oulussakin.
Se lisäsi paljon liikkumismahdollisuuksia nuorille, kun 1960 – luvun alussa läntiset henkilöautot vapautettiin tuontisäännöstelyistä. Alettiin saada ostaa pieniä edullisia länsiautoja. Niistä voi mainita hiukan alle litraisella bensamoottorilla varustetun saksalaisen Opel Kadetin ja englantilaisen Ford Anglian. Ranskassa valmistettiin pieniä suosittuja Renaul (Tippa Rellu) ja Citroen (Rätti Sitikka) autoja. Italialainen Fiat valmisti pieniä hiukan yli puolilitraisia henkilöautoja (Fiat 500 ja 600).
Henkilöautomäärä alkoi lisääntyä nopeaan, kun niitä saatiin alkaa ostaa ennestään tuttujen itäautojen rinnalle. Tunnettu, paljon käytetty itäauto oli diesel Volga. Sitä oli paljon takseina. Pobedat ja Mosset olivat ennen edullisia suosittuja itäautoja. Se oli ennen hyvää, että bensa ja nafta olivat kohtalaisen edullista ostaa.
Nopeasti lisääntyvä autoistuminen vaikutti myös juhannuksen viettotapoihin. Voitiin ajella porukoilla tai yksinäänkin juhannusvalviaisiin satojen kilometrien päähän esimerkiksi Aavasaksalle, Rukalle tai Kalajoelle. Noiden juhannusjuhlapaikkojen paikoitusalueet olivat täynnä henkilöautoja jo kauan sitten.
Aavsaksalle lähdettin ajeleen aattona joskus iltapäivällä. Oltiin hyvissä ajoin siellä. Ensi töiksemme kiertelimme kävellen, kuin juhlapaikkaan tutustuen. Katseltiin ja tutustuttiin Aavasaksan vaaraan ja juhlapaikkaan. Saimme siitä yleiskuvan.
Aavasaksa on vanha lomanviettopaikka. Siellä alkoi toimintaa matkailun merkeissä jo kaukaisella 1800 – luvulla. Ehkä Pohjanmaan radan jatke Kemistä Ylitorniolle tehtiin lisääntyneen Lapin matkailun takia? Aavasaksa on eteläisin paikkakunta Suomessa, jossa voidaan nähdä yöttömän yön, juhannusyön aurinko yöllä.
Illan päälle kävimme kokeilemassa tanssitaitojamme Aavasaksan juhlapaikan lavatansseissa. Tavallisesti juhannusaaton vieton juhlimisreissulla yövyttiin teltassa. Mukana oli pieni harjateltta. Se toi mukavuutta aamuyön muutaman tunnin lepoon.
Makkaraa ja kahvia sai ostaa Aavasaksalta. Matkalla oli huoltoasemia. Niistä voitiin ostaa pullakahvit tai muuta. Huoltoasemabaarien kahvit ja viinerit olivat tuoreita ja hyvänmakuisia. Vanhan markan aikaan ne olivat myös melko edullisia ostaa.
Baareissa oli kolikoilla toimivia levyautomaatteja. Niissä soi Beatlesien musiikkia. Suomalaista iskelmämusiikia niissä soi myös. Seppo Hanski, Danny ja Katri Helena olivat suosittuja. Huoltoasemien baarien äänilevyautomaateissa soi myös Tapio Rautavaaran ”Häävalssi”.
Boråsista saakka ajeltiin
Oma lukunsa niinä 1960-luvun aikoina olivat monet nuoret Ruotsin suomalaiset. Heitä oli mennyt suurin määrin töihin Ruotsiin 1960 – luvun Suomen vaikeina työttömyystalvina. Monet heistä hankkivat oman henkilöauton Ruotsin tienesteillään mahdollisimman pian. Hyvin pian niitä ostettiin. Niitä ostettiin yleisesti osamaksulla.
Heinäkuu oli yleinen lomakuukausi Ruotsissa. Ruotsin suomalaiset nuoret olivat lähteneet Suomeen juhannukseksi muutamia päiviä ennen juhannusta. Ensin he kuluttivat töistään säästetyt vapaapäivänsä pitkään automatkaan ja juhannuksen viettoon, jollain yleisellä juhannusaaton vieton juhlapaikalla. Ja, sitten he jäivät tavanomaisesti heinäkuuksi kesälomilleen syntymäseuduilleen, syntymäkoteihinsa.
Juhannusjuhlille houkutellaan
Maamme urheiluseurat järjestivät ennen kotikuntainsa juhannusjuhlat. Ne keräsivät siten rahaa urheiluseurainsa toimintaan. Tavallisesti jo juhannusjuhlan huvialueelle pääsyyn oli pääsymaksu. Siitä urheiluseura sai jo tuloja.
Monet juhannusfestareiden järjestäjät houkuttelivat väkeä kuuluisilla lauluartisteilla tai suosituilla solistiyhtyeillä. Festareita oli järjestetty tapahtumia. Tai niihin tuli vierailuille niiden aikojen julkkiksia.
Keihäskilpailut esimerkiksi houkuttelivat pääsylippuja ostavia juhannuksen viettäjiä keihäskarnevaaleille. Missikisat olivat myös yleisöä houkuttelevia tilaisuuksia.
Suunnilleen Aavasaksan kohdalla, samalla kohtaa pohjoista leveyttä sijaitsevalla naapurimaamme Ruotsin Matarengillä oli vuonna 1966 vieraillut kuuluisa tv sarjojen ja elokuvien roolihahmo Simon Templar (englantilainen näyttelijä Roger Moore). Tämä pitkän iän elänyt tv ja filminäyttelijä oli ollut myöhemmin myös suosittu elokuvien toimintasankari James Bond, Salainen agentti 007.
Juhannusjuhlilta töihin
Juhannuspäivänä, aamusella lähdettiin ajeleen kotia kohden. Juhannuksen aaton valviaismatka maaseudun pojille oli kestoltaan tavallisesti vain vajaan vuorokauden mittainen reissu 1960 – luvulla. Sellainen muistikuva jäi juhannusaattojen matkoista, että henkilöautoja oli huomattavan paljon liikkeellä maanteillä niinä 1960 – luvun vuosina.
Maaseudulla nukuttiin ennen kesäisin yleisesti pihapiirien aitoissa ja luhdeissa. Oli mukavaa mennä nukkumaan hiostavassa autossa matkatun juhanusaattoreissun jälkeen viileään, hämärään hirsiaittaan lämpimien vuodevaatteiden sisälle.
Kohta tarvittiinkin paljon pirteyttä ja lujasti kestävää raakaa voimaa heinäntekoon. Juhannukselta alkoivat maaseudulla tavanomaisesti kiirelliset heinätyöt . Ne olivat maalaistaloissa ulkokuivain seiväsheinäin tekoja. Ne olivat suuritöisiä ja raskaita töitä, jotka vaativat paljon väkeä heinähankojen varsiin.
Heinätyöt tehtiin heinäkuun helteillä. Tavallisesti vanhaan aikaan jo juhannuksena oli kesäisen lämmintä. Juhanuksen jälkeen elohopea saattoi näyttää jopa sivu +35C. Tosin se oli poutapäiviksi hyvä lämpötila kuivan heinänteon onnistumiselle.
Vielä 1960 – luvulla suomalaisessa heinäkuisessa maalaismaisemassa oli nähtävissä monien tuhansien heinäseipäiden sotilaallisen suoria seiväsrivistöjä, isoilla heinäpelloilla. Heinätyöt olivat tavallisesti tehty onnelliseen päätökseensä ennen heinäkuun loppua.
Juotiin ukonmaljoja
Juhannuksen aikoihin Alkon viinakauppojen kassakoneet kilisivät taukoamatta. Viinaksien myynti oli suurta ennen juhannusta. Juhannuksen viettoon on aina kuulunut enemmän tai vähemmän alkoholin käyttöä. Hyvin vanhaan aikaan ihmiset olivat juoneet ukonmaljoja. Maljoja oli juotu Ukko ylijumalan kunniaksi, kun häneltä oli toivottu jatkossakin hyvää, runsautta ja onnea.
Erilaisempaa hiljaisempaa ja vähäisempää, siistiä oli alkoholin käyttö ennen esimerkiksi 1960- luvulla. Väkeviä harrastettiin yleensä vain vähän. Erilaista oli suhtautuminen alkoholijuomiin ja niiden käyttöön. Jopa, juopot ja alkoholisoituneet paheksuivat silloin nykypäivile tyypillistä julkijuopottelua ja viinan takia horjumista. Sammuminen oli 1960 – luvulla paha asia. Hyvin paha juttu se oli!
Tämän päivän kuva meillä on sellainen, että kuljetaan olutpurkit tai viinapullot käsissä. Niistä juodaan esimerkiksi puistonpenkeillä ja yleisillä paikoilla. Ryypiskelijät istuskelevat vain muiden vaivana ja tilaa vieden puistonpenkeillä ja vain juopottelevat.
On kuin, poloiset haluaisivat ylpeillä juopotteluillaan ja humalatilallaan. Väärää voi uskoa olevan nykyisen alkoholipitoisen elämänmallin. Ei se ole hyvän edeltä!
Lähteitä:
https://junttila.wordpress.com/2009/06/07/juhannus/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Opel_Kadett
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ford_Anglia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Seurasaari
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juhannus
http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/kalenterijuhlat/juhannus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aavasaksan_rautatieasema
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinmaja
https://aavasaksa.fi/kayntikohteet/kartanot-ja-perinnetalot/keisarinmaja/
http://www.vaylanpyorre.com/1966-overtornealla-vieraillut-pyhimys-palaa-teemalla-47-kertaa/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fiat_600
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:1960-luvun_autot
Kuvassa vanhaa Leppijärveä Korvenkylän puoleiselta rannalta kuvattuna.
juhannusruusuja
juhannusvastan aineksia
juhannus on Suomen lipun päivä
