Formula 1 VPN-Suomi

Heinäkuun 2018 tarinaa

FM Mauri Junttila

Tyrnävän Korvenkylän takainen Leppijärvi syntyi ammoisina aikoina jääkauden suurten maanpinnan muokkausten aikana ja jälkeen. Soistuneen järven voi arvella olleen alkujaan ison. Sitä oli ollut vielä isoisäin muistin aikana 1800 – luvulla noin parin-, kolmensadan hehtaarin kokoisesti.

Leppijärven tarinaa

Suurten soiden ympäröimästä Leppijärvestä on puhuttu Temmeksen Leppijärvenä, Korven Leppijärvenä ja nykyisin siitä puhutaan Tyrnävän Leppijärvenä. Se sijaitsee kookkaalla soisella, paikoin jopa vetisellä Leppinevalla heti Järvikankaan takana. Muutamien metrien korkuinen kivinen sorakangas, Järvikangas on pitänyt sen järvenä kautta aikain.

Leppijärvellä on ollut kaksi laskuojaa. Toinen oli ollut Järvikankaan pienenä purona läpäissyt luonnonvarainen Leppioja. Se yhtyy alempana Tyrnävänjokeen. Toinen oli ollut luonnonvarainen Nipsinginoja, joka saa alkunsa läheltä Leppijärveä, vetiseltä Leppinevalta. Se laskee Temmesjokeen Alatemmeksellä nelostien luona. Niiden sijoilla ovat nykyisin laskuojina kaivetut kanavat.

Leppijärveen laskevaa laskuojaa ei nähtävästi ole ollut. Järvi oli saanut saanut vetensä talven lumien runsaista sulamisvesistä. Lumien sulamiset voivat tuottaa joinakin keväinä sangen paljon vettä.

Leppijärven luonnonvaraiset laskuojat ovat kanavoitu 1950 – luvulla. Niitä tehtiin vuosina 1953 – 1955 työttömyystöinä. Silloin, tyhjennettiin pieni vetisten soiden ympäröimä Leppijärvi. Se on vesitetty viime vuosisadan lopussa uudelleen pieneksi järveksi.

Leppijärven tyhjennyksen yhteydessä oli käytetty runsaasti dynamiittiä ja trotyyliä jäisen maan pehmentämiseen – työmiesten rautakankien ja lapioiden avuksi Alempana kanavankaivuutyömailla oli ollut töissä myös pitkäpuomisia, sinkkiköysikäyttöisiä ”Hullu – Jussi” lempinimen saaneita kaivuukoneita.

Niiden mukana oli myös ollut paljon työmiehiä. Painava kaivinkone työskenteli usein kaivuutöissä pienten tukkilauttojen päällä. Niitä siirrettin alinomaan telojen takaa niiden eteen.

Kaivinkoneilla työskenteli myös useampia miehiä. Eräs heistä oli ”rasvari”, joka kiipesi muutamia kertoja päivässä vaseliiniämpärinsä kanssa korkealle puomiin. Oli myös varsinainen kaivinkoneen kuljettaja, joka antoi koneeelleen työkomennot ohjaamostaan käsikäyttöisten vipujen avulla. Moottorit kaivinkoneissa olivat vahvoja dieseleitä tai kookkailla petroolimoottoreilla varustettuja.

Kanavointi muutti ympäristöä

Kanavointeja ennen Leppijärven ympäristö oli ollut kuin marjojen aarreaitta. Hillaämpärit olivat täyttyneet siellä hetkessä. Mustikkaa oli löytynyt paljon järven ympäristön korpimailta. Kuivemmat paikat Leppijärven ympäristössä olivat olleet hyviä puolukkamaita. Karpalo oli ollut ennen paljon poimittu kosteiden paikkojen ravinteikas, vitamiinipitoinen marja – poimittuna Leppinevalta.

Kalaisassa Leppijärvessä oli kasvanut runsaasti haukea. Luonnollisesti siellä oli ollut myös muuta pienempää kalaa, joita hauet olivat käyttäneet ravinnokseen. Kalaa nousi pieneksi kutistuneeseen Leppijärveen, Leppiojan kanavaa myöten vielä kymmeniä vuosia järven tyhjennyksen jälkeen.

Kanavointien ja metsäojitusten ja metsien lannoitusten myötä hirvikanta alkoi lisääntyä nopeaan. Pienet puiden vesat ovat mainiota ruokaa hirville ja niiden vasoille. Syntyneet vesakoiden ja pienten puiden tiheät suojaiset metsäpaikat olivat apuna hirvikannan lisääntymiseen. Vasakuolleisuudet jäivät vähäisiksi, kun nille oli ravinteikasta ruokaa ja metsien tuomaa suojaa paleltumisia vastaan.

Heinätöissä Leppijärvellä

Se saattoi olla heinäkuuta ja 1930 – luvun loppua? Leppijärvellä oli heinätöissä korvenkyläläisiä ja temmesläinen Vähä Arttu väkeineen. Korvenkyläläiset olivat heinänniittotöissä omalla puolella Leppijärveä ja Arttu omalla Temmeksen puolellaan. Vähä Artulla oli omistuksessaan myös järven ainoa pieni hiekkaranta. Korvenkyläläisillä oli omistuksessaan Leppijärven soisempi puoli.

Junttilan Erkki (1900 – 1952) oli tehnyt sille kesälle jotain erikoisempaa heinäntekojensa suhteen. Hän oli kuljettanut Leppijärvelle hevosensa kantosatulassa yhden hevosen niittokoneen ikävän, melko vaikean suo – ja metsätaipaleen ohi. Se oli ollut purettuna osiin. Erkki niitti niittokoneella sen kesän heinät. Tavallisesti oli tyydytty viikatteisiin ja sirppeihin.

Heinäväkien kahvi – ,ruokailutauon aikana keitettiin makoisat vahvat kahvit nuotiolla. Muu ruoka nittyväelle oli kotoa kuljetettua esimerkiksi: voileipää, keitettyjä kananmunia, (keitettyjä) perunoita, paistettua kalaa ja maitoa tai piimää. Kotona valmistettu alkoholiton niittysahti oli erinomaista ja ravitsevaa juomaa heinäväelle.

Korvenkyläläisillä oli muuan pieni heinälato niityllään. Pieni niitylato oli myös temmesläisellä Vähä Artulla. Niittyväet yöpyivät harvoin Leppijärvellä, vaikka heillä olivat kivat suojaisat heinäladot nukkua ja vieressä oli kirkasvetinen Leppijärvi peseytymiseen. Korvenkyläläisille Leppijärvenniitty oli lähes kodin vieressä. Vähä Artun matka niitylleen oli vain muutamia satoja metrejä pitempi.

Sinä kesänä Vähä Arttu ja Junttilan Erkki pystyttivät kahvittelunuotionsa lähelle toisiaan. Siksikin, että tuttujen miesten oli kahvittelujen aikana on hyvä jutella. Vaihtaa kuulumisia. Olihan siihenkin maailman aikaan paljon keskusteltavaa. Esimerkiksi oli kansallissosialismin kiivas nousu Saksassa. Suomessa kansallissosialismi kiehtoi myös monia. Se kiehtoi turhan monien mieliä myös meillä.

Maanviljelykseen, vuoden satonäkymiin ja yleensä kesään liittyvistä keskusteltiin myös paljon. He juttelivat esimerkiksi siitä, että miksi Leppijärvellä ja sen ympäristössä ei ole juuri viljeltyjä peltoja? Korvenkyläkin syntyi aikoinaan muutaman kilometrin päähän Leppijärvestä.

He tarinoivat, että Suomessa pellot ovat syntyneet usein kuivattujen järvien sijolle tai järvien rantamaille. He tulivat tuumailtuaan ja pohdittuaan Leppijärven pellottomuusasiaa siihen tulokseen, että ehkä vanhan ajan kuokkamiehet olivat halunneet mieluummin iskeä kuokkansa kivettömille maille kuin kivikoihin.

Leppijärven käytösssä olevilla pienillä niityillä sitävastoin kivi oli kivessä kiinni. Nähtävästi vanhan ajan kuokkamiehet olisivat synnyttäneet Korvenkylän Leppijärvelle, jos maa olisi ollut siellä kivetöntä? Eli helposti kuokittavaa pelloksi tai viljeltäväksi niityksi.

Kahvittelun aikana Vähä Arttu antoi usein pieniä lihapaloja kaverikoiralleen Latelle. Nuoret Junttilan Oiva ja Kalervo katsoivat hiukan kateellisina, että hyvät ovat oltavat rahamiehen koiralla!

Vähä Artulla oli mukanaan jonkinlainen köntti paistettua sianlihaa niittyevääksi. Arttu oli suosittu teurastaja Temmeksellä ja myös suosittu lihakarjan välittäjä. Joten lihaa piisasi Latellekin.

Sitävastoin Junttilan Oivan ja Kalervon lemmikkikoira Halli joutui köyhän mökin poikain koirana tyytymään pelkkiin hiiriin, myyriin ja rottiin, joita tosin liikuskeli kohtalaisesti Leppijärven niityllä.

Kahvittelun ja ruokailun jälkeen oli kunnollisen lepotauon aika. Työpäivää voitiin niinä valoisina keskikesän päivinä jatkaa sekä illasta että aamusta. Joten, levättiin tarpeen mukaan. Arttu kuorsasi tyytyväisenä hymyssä suin Late kainalossaan. Late päästeli tyytyväisenä pitkiä pieruja.

Arttu kehui Lateaan, että tuskin on parempaa ja viisaampaa koiraa! Muutamia kertoja, usein mukana kulkeva Late olikin pelastanut Artun käteisvarat. Jo, Oulussa käydessä tulee helposti kosketuksiin niiden kanssa, jotka pyrikivät hyötymään toisista.

Arttu jutteli, että kun tekee kaiken yksinään, niin väsynytkin voi olla välillä. Mielellään ottaa jopa istualtaan pienet torkut esimerkiksi odottaessaan aikanaan tulevaa Temmeksen onnikkaa.

Erään kerran muuan toisen taskuille mielivä tuli hiljaa viereen ja alkoi jo työntää kättään torkkuvan Artun povitaskuun. Mutta, aina valpas, viisas Late huomasi roikaleeen aikeet. Sekin oululainen rosvon turjake luotti tyhmyyttään liikaa Laten lähes lapsimaisennäköiseen ulkonäköön. Kauniitten koirakasvojen takana olikin terhakka terävähampainen vahtikoira!

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leppij%C3%A4rvi_(Tyrn%C3%A4v%C3%A4)

http://mauri009-lakeudelta.blogspot.com/

https://talvisiatarinoitatyrnavalta.wordpress.com/

https://fi.unionpedia.org/i/Leppij%C3%A4rvi_(Tyrn%C3%A4v%C3%A4)

http://195.156.69.155/doc/1000772:859410/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Leppij%C3%A4rvi_(Tyrn%C3%A4v%C3%A4)

https://mauritarinoi.myblog.de/mauritarinoi/art/8642442

Tyrnävän Leppijärveä

viikatteen teroitus postimerkki vuodelta 1946

Tyrnävän Korvenkylä Tyrnävän Keskikylän ja Tyrnävän Haurukylän välissä

 

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi