Lainaa.com

Talven 2019 tarinoitani

FM Mauri Junttila

Se oli kuin vihaa pientä somaa Tyrnävän Leppinevan Leppijärveä kohtaan. Se tyhjennettiin suuritöisesti valtion työttömyystöinä vuosina 1953-1955.

Tyrnävän Leppijärvi

Leppijärvellä olivat luonnovaraiset laskuojansa. Toinen niistä lähti eräästä Tyrnävän Leppijärven kulmasta. Se laskee kilometreittäin kuljettuaan Tyrnävänjokeen kaukana Tyrnävän Partaalla Leppiojan kylässä. Leppinevalta lähtee myös Ala – Temmeksellä Temmesjokeen laskeva Nipsinginoja. Se ei ole ollut suoraan Leppijärvestä laskeva laskuoja, mutta lähtee läheltä järveä Leppinevalta.

Leppiojan alkupää Leppijärvellä Tyrnävän Korvenkylässä oli vuolas kivikkoiseen maahan aikojen saatossa kaivautunut järven laskuoja. Siinä virtasi kirkasta puhdasta järvivettä vuolaana vielä 1950 – luvun alussa.

Vedessä ui esimerkiksi haukea. Muitakin kaloja siellä oli uskottavasti ollut. Onhan tuntemamme hauki ahne petokala, joka käyttää ravinnokseen muita sitä pienempiä kaloja.

Kyläläisten pyykki ja matonpesupaikka

Ennen vanhaan oli vakiintuneita tapoja, että luonnonvaraisen Leppiojan alkupäässä käytiin keväisin, alkukesästä talojen suurpyykillä. Siellä pestiin likaiset vaatteet ja lattiamatot puhtaiksi. Leppiojan alkupään vuolaassa puhtaassa vedessä se onnistui.

Se oli muistaakseni vuoden 1949 lämmin kesäkuun alku, kun Tyrnävän Korvenkylän Junttilasta lähdettiin isolla porukalla suurpyykille ja matonpesulle Leppiojan laskuojan alkusuulle. Sinne oli nopea hyvä kulku Keskitalon kautta Järvikankaan hyväkuntoista tietä myöten kulkien. Tie oli myös polkupyörällä ajettava tie.

Leppijärven pyykkipaikasta puhuttiin. Oikeammin ei kuitenkaan menty Leppijärvelle pyykille, vaan mentiin Leppijärvestä lähtevän luonnonojan vuolaaseen, kivikkoiseen alkupäähän pyykille. Siellä oli mainio pyykinpesupaikka hyväkulkuisen Järvikankaan hiekkatien vieressä.

Junttilan Erkki lastasi hevoskärryille koreittain pestäviä vaatteita ja lattiamattoja. Pyykkilauta, pyykinpesuaineita, pesuastioita, saaveja ja juuriharjoja oli myös mukana. Hän nosti kärryille myös rautaisen kolmijalan ja rautapadan. Ruokaa ja kahvinkeittovälineet nostettiin myös hevoskärryille sekä pieni määrä pieniä kuivia halkoja, sylyksiä polttaa siellä pyykkäyspaikalla pyykkärien rautapadan alla.

Kärryjen eteen tuli Esteri. Sillä oli soma varsa nimeltään Sirkka. Se oli vielä niin nuori, että opetteli vasta hevoseksi. Se sai juosta vapaana muun porukan mukana.

Isä – Erkki laittoi Esterin suittiperät hiukan sidottuina hevon selkään silain päälle. Sitten, hän sanoi Esterille: Lähdetään! Viisas Esteri seurasi nätisti vieressä kävellen. Sirkka, vielä varsa juoksenteli kiltisti retkueemme mukana. Sirkka imi vielä Esteriä.

Isä Erkki sanoi, että kärryille ei sitten nouse kukaan ookaileen! Kävellään tuo lyhyt matka. Hän tosin jatkoi, että kävelemään opetteleva pieni Liisa saa vapauksia. Saa kulkea äitinsä sylissä. Sotainvalidi veljemme Oiva oli opetellut uudelleen pyöräileen yksijalkaisena. Hän lähti mukaamme pyykkireissulle polkupyörällä.

Mutaman sadan metrin päässä kotoamme, Sääskelän niityn kohdalla mukaamme liittyivät myös Tjäderin Jussi ja Anna. He olivat jo silloin asumassa vakituisesti Muhosperällä. He olivat lähteneet pyöräilleet kauniin kesänalun kunniaksi ja kyläileen Tyrnävällä.

Junttilan Erkki oli ostanut heiltä Sääskelän niityn vuonna 1947. Heillä oli ollut siellä pieni pirtti, turpasmökki ja muuan ulkorakennus. Turpasmökki hävisi sieltä jo ensimmäisen aution talven aikana. Sääskelään jäi pieni melko hyväkuntoinen puoti. Siellä Anna ja Jussi Tjäder nukkuivat nytkin ne muutamat vierailunsa ajan yöt.

Meidän melko kookas retkue saapui pyykinpesupaikalle kohtalaisen nopeaan. Eihän polulla silloin ollut vielä esimerkiksi tien katkaisevaa Leppiojan kanavaa. Erkki otti siellä pyykinpesupaikalla pyykinpesuporukan komentoonsa. Hän alkoi järjestellä itsekullekin töitä. Äitimme hän määräsi hetimiten kahvinkeittoon ja räiskäleiden paistoon pyykkäysväellemme. Me, lapset menimme heti räpiköimään Leppiojan vuolaaseen virtaan. Sinne tuli pulikoimaan myös Oiva veikkamme.

Siellä pyykkipaikan luona oli silloin päiväkävelyillään myös sen alueen omistajiin kuulunut Tyrnävän Keskikylän Martti Anttila. Hän jutteli esimerkiksi, että metsissä parhaiten huomaa lähestyvän kesän kauneuden ja kaikkinaisen harmonian ja hienouden. Anttilan Martilla oli omistuksessaan niillä seuduilla maata runsaat 300 ha.

Hän myös jutteli, että kevään suurpesu ja matonpesu ei mennyt heidän talossa niin kuin hän ensin oli ajattellut. Hän oli ollut jokirannassa valmistelemassa tulevaa kevään suurpyykki ja matonpesupaikkaa laitellen paikoilleen aidaksia ja riukuja sekä pyykkinaruja pyykkien ja mattojen kuivausta varten. Siellä joessa uiskenteli juuri tulvavesien mukana muuan lehmänraato. Inhottava näky se oli!

Hän tuli siihen tulokseen, että talon suurpyykki ja matonpesu pestäänkin nyt tälle kesälle turvallisesti puhtasvetisen oman pihakaivon vieressä. Hän kauhisteli myös sitä, että usein Tyrnävänjokea pidetään likaviemärinä. Huonoja tapoja ne ovat.

Leppijärvi tyhjäksi

Leppijärvi tyhjennettiin vuosina 1953 – 1955 valtion työttömyystöinä. Kaivettiin suuritöisesti syvä kanava korkean Järvikankaan läpi. Kanavankaivuuta autettiin monilla voimakkailla dynamiitin ja trotuulilatinkien räjäytyksillä.

Monin kuorma – auto lastein sinne kuskattiin räjähteitä. Runsaiden voimakkaiden räjäytysten voi arvella, jopa osaltaan vahingoitaneen ilmakehää. Silloin ei niistä asioista välitetty.

Oli jo kauan sitten Tyrnävän Leppinevan Leppijärven tyhjenyksen ja laskuojien kanavointien aikaan omia näkemyksiä siitä, että miten kaikki pitäisi tehdä oikein mennäkseen. Sitä mielipidettä esiintyi kaiken aikaa, että yleensä säilyttää järvi jollain tapaa. Esimerkiksi säilyttää se pengerrettynä pienenä somana järvenä. Kanavointien suhteen puhuttiin ja sanottiin myös erilaisia viisaita mielipiteitä.

Jotkut, jopa piirsivät lyijykynällä Työmies – tupakka – askin takakanteen havaintokuvia, että miten järven tyhjennys ja kananvoinnit pitäisi tehdä, että oikein tehtäisiin. Tehdyillä, vuosien 1953-1955 Leppiojan ja Nipsinginojan kanavoinneilla haluttiin torjua silloisia suuria kevättulvia Leppijärven vesistöalueilla – alajuoksuilla.

Vaihtoehtoja Leppijärven tyhjentämiselle

Kuivaksi laskettu Leppijärvi vesitettiin uudelleen viime vuosisadan lopussa. Väärää toimintaa oli siellä ollut vesistöjärjestelyjen suhteen kaiken aikaa. Järvi olisi silloin aikoinaan pitänyt jättää pieneksi järveksi eikä kaivaa ja räjäyttää suuritöisesti syvää kanavaa Järvikankaan läpi tyhjentääkseen sen.

Pienen Leppijärven olisi voinut helposti jättää pengerrysten taakse koskemattomana. Niitä oli jo silloin suuria maansiirto – ja kookkaita kaivuukoneita. Pengertäminen olisi ollut helppo järjestää ja tehdä 1950 – luvun tehokkailla maansiirtokoneilla. Ehkä se olisi ollut halvempaakin?

Järven laskuojaksi olisi ehkä piisannut tuttu jo olemassa oleva luonnonvarainen Leppiojan luonnonpuro. Sitä olisi voitu perata hiukan vetävämmäksi.

Siitä muutama sata metriä Tyrnävän Kolmikantaan päin Järvikankaan tiellä on nykyisinkin alava melkein soiden paikka. Kosteikko saattaa olla entisen puron paikka ammoisia aikoja vanhemman, sitäkin ammoisemman ajan Leppijärven laskuojalle, luonnonpurolle. Olisiko siellä ehkä ollutkin uuden 1950 – luvun Leppiojan laskuojakanavan paras paikka?

Leppiojan ja Nipisingin kanavoinnit olivat nähtävästi olleet tarpeellisia 1950 – luvulla? Niiden alajuoksuilla oli todella pahoja suuria tulvia keväisin, kun paljot sulavat lumet lähtivät vetenä liikkeelle ylempää monien, monien neliökilometrien alueilta. Leppiojan ja Nipsingin kanavat olivat 1950 – luvulla keväisin viikkotolkulla täpötäynnä vettä sinne virranneista paljoista talven lumien sulamisvesiä.

Kevättulvia lisäsi se, että Leppijärven valuma alueille ja sen ympäristössä tehtiin jatkuvasti 1950 – luvun lopulta lähtien suuria metsäojituksia monen monien neliökilometrien laaajuisille metsäalueille. Metsäojituksi tehtiin tehokkaiden pillareiden veto – ojaaurojen voimin. Lumien sulamisvesiä tuli pieniin Leppiojan – ja Nipsinginkanavin aina vain enemmän pinta – aloiltaan suurentuvilta metsäojitusalueilta.

Lähteitä:

https://www.google.com/maps/place/Leppij%C3%A4rvi/@64.7004416,25.635856,17z/data=!3m1!4b1!4m5!3m4!1s0x4681b99a7f37c4d7:0xc79593fbde466b4b!8m2!3d64.7002641!4d25.6372086

http://mauri009-lakeudelta.blogspot.com/2009/08/leppijarvi-tyrnava.html

https://www.youtube.com/watch?v=iTeNzc59WQE

vuosina 1953-1955 kuivattu Tyrnävän Leppijärvi

Tyrnävän Korvenkylä

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi