Formula 1 VPN-Suomi

Tarinoita Temmekseltä

FM Mauri Junttila

Se oli näkyvä ja erikoisempi tapaus 1960 – luvun lopulla, kun Temmeksen miehet alkoivat rakentaa kotiseutu -, ulkoilmamuseoaan. Se nousi valtatie, nelostien läheisyyteen Temmesjoen varteen.

Kotiseutumuseo toimii

Paljon aikaansa edellä olleesta Temmeksen kotiseutu-, ulkoilmamuseosta tuli kookas kokonaisuus. Rakennukset ovat aluiltaan pääosin temmesläisiä. Ne siirrettiin sinne hirsinä ja koottiin uudelleen. Museorakennusten vesikattojen ja tulisijojen kokoamisten ja tekemisten voidaan arvella olleen kovasti vaikeaa ja töisevää työtä. Museorakennuksissa on suuria pirttejä pitkine penkkeineen, pirtinpöytineen ja valtavine leivinuuneineen.

Temmeksen museoon sisältyy todella suuria hirsirakenuksia. Ulkoilmamuseo, kotiseutumuseo antaa hyvän kuvan rakennusten suhteen siitä millaista rakennuskantaa oli sielläkin ollut ennen vanhaan.

Museoalue antaa hyvän kuvan myös temmesläisestä talkoohengestä. Sitä oli tarvittu paljon tuossa kookkaassa ulkoilmamuseopuuhailussa. Uskollisesti oli mennyt joukoittain temmesläisiä miehiä ja usein vapaa – aikoinaan kirveineen, sahoineen ja vasararoineen töihin pitäjäläisten omalle museolle.

Puuhamiehenä museohankkeessa oli toiminut temmesläinen kotiseutumies, maanviljelijä Lauri Littow. Hän oli vastanut kaikesta suunnitteluun ja rakennusten kokoamisiin liittyneistä töistä ja niiden monista vaikeistakin ratkaisuista.

Monitoimi rakennuksina toimimista

Museo on toiminut esimerkiksi ohjelmallisten iltamatapahtumien paikkana. Siellä ovat temmesläiset voineet kokoontua keskustelemaan ja tapaamaan erilaisten ajankohtaisten asioidensa vuoksi. Siellä on järjestetty kesäisin suosittuja Temmes – päiviä.

Kotiseutumuseo on ollut esimerkiksi suositun kansallisen massaurheilutapahtuma ”Suomi juoksee viestin” eräs vaihtopaikka. Juoksu on ollut perinteisesti keskikesällä. Se etenee koko Suomen pituuden. Suomi juoksee viestin reitti kulkee pääosin valtatie nelostietä. Tosin reiteissä on ollut muutoksia aikojen saatossa. Juoksijoiden joukoissa on voitu nähdä aikansa kuuluisia urheilijoita.

Oululainen temmesläinen opettaja Heimo Saksio toimi useina kesinä rouvansa kanssa museoalueen hoitajina. Heimolla oli savusauna lämpiämässä ainakin ”Suomi juoksee viestin” aikana. Hänen Leena rouvansa piti museopirtin kahvilaa parin apulaisen kanssa. Oli kovastikin tunnelmallista juoda munkkirinkiläkahvit museopirtin pöydän ääressä. Savusauna loi tuoksullaan tunnelmaa lisää.

Nykyisin vanhuksena elelevä Heimo Saksio oli aikanaan kovastikin erilaisempia Temmeksen miehiä. Hän esimerkiksi kulki Tyrnävällä keskikoulunsa kotoaan Temmekseltä käsin polkupyörällä pyryillä ja pakkasilla, alku – ja loppukesän helteillä.

Kilpailuissa pärjääviä urheilumiehiä hän oli myös ollut. Hän heitti keihästä kohtalaisen pitkälle ja juoksi kovaa kansallisissa kesäurheilukisoissa. Temmesläisten oma urheiluseura oli Temmeksen Taru. Sillä on oma urheilukenttä Temmeksen kirkolla. Se on toiminut myös pesäpalloilu kenttänä.

Heimo menestyi erinomaisesti opettajien kansallisissa sävellyskilpailuissa. Hänen Saksio suvussaan on aina ollut musiikin taitajia. Armas Saksio oli toiminut pelimannina esimerkiksi Temmeksen nuorisoseuran iltamissa. Sylvi Saksio toimi usein kanttorina Temmeksen kirkon tapahtumissa.

Temmeksen kirkko

Temmeksen punaiseksi maalattu ”kuokkamiesten kirkoksi” toisinaan sanottu kirkko valmistui vuonna 1776. Se rakennettiin silloin Limingan luterilaisen seurakunnan Temmeksen kappelikunnan ja saarnahuonekunnan kirkoksi. Se oli välillä pitkän aikaa itsenäisen Temmeksen seurakunnan kirkko. Nykyisin se on Tyrnävän seurakunnan Temmeksen kappelin kirkko.

Kuokkamiesten kirkon rakentajana toimi temmesläinen itsoppinut rakentaja Anders Louvet. Hänen mainitaan olleen paljon maailmaa nähneen miehen. Hän oli tuonut Ruotsin matkoiltaan vaimokseen kuninkaan hovineidin Vestmanlandissa syntyneen neiti Ojeströmin. Kun, ensimmäinen vaimo menehtyi Anders Louvet oli tuonut uudeksi vaimokseen erään kuninkaan hovineiti Montgommary.

Temmesläinen tarina kertoo, kun Anders Louetin uusi vaimo oli matkannut vaunuissa uuteen kotiinsa Temmeksen Koskelankylään. Laskeutuessaan vaunuista hän oli huudahtanut, että ”tuokaa raanua, tuokaa raanua, en minä voi paljaalle maalle astua”.

Tarina kertoo, että Temmeksen kirkon rakennustöiden aikana oli tapahtunut kirkon rakennuskassan kavallus. Syylliseksi todettu mies oli piesty hengiltä, hakaten mahan puolelle tuoreilla notkeilla koivukepeillä. Kuollut mies oli haudattu melko pintaan. Hänen vatsastaan, koivunsälöistä oli versonnut koivu. Se oli saanut ”napakoivu” nimen. Myöhemmin oli todettu, että tämä julmasti teloitettu olikin ollut syytön mies.

Temmeksen kirkon luona seisoo musta hattupäinen kirkon vaivaisukko. Sen oli valmistanut kauan sitten (1867) eräs temmesläinen puuseppä Kandelberg. Vaivaisukko on aikojen saatossa joutunut kokemaan ilkivaltaa ja huonoa kohtelua. Erään kerran sen oli korjannut temmesläinen Lauri Littow.

Suomen sota (1808-1809) kosketti jonkin verran myös Temmestä. Lähikunnissa: Pulkkilassa, Revonlahdella ja Rantsilassa oli sodittu verissäpäin. Temmekselläkin oli hakattu ampumalinjoja. Temmeksen kirkonkylän kirkko – Pekkalassa oli ollut Ruotsin armeijan sotilassairaala. Läheisellä Temmeksen hautausmaalla on sotilassairaalassa kuolleiden yhteishauta ja kivinen muistomerkki.

Suomen sodan sotatilanteen muuttuessa venäläisille voitokkaaksi, Yli – Temmeksen Vitalin talossa oli esimerkiksi ollut venäläisten sotilaiden esikunta ja sotilasleiri. Oma tapauksensa oli ollut sekin, kun ylitemmesläinen nuorimies Juho Jaakonpoika Sillankorva – Junttila (1790-1856) oli joutunut venäläisten sotilaiden vangiksi ja pönkän taakse Vitalin saunaan.

Juhon Stina – niminen leskiäiti oli juossut hädissään Temmeksen silloisen kappalaisen Hildenin luo pyytämään häntä kirjoittamaan anomuskirjeen Juhon puolesta. Kirjeessä oli esimerkiksi mainittu, että kuinka väärin oli ollut ottaa vangiksi leskiäidin ainoa poika. Hänen vanhuuden turvansa.

Neuvokkaan ja riuskaliikkeisen Juhon oli onnistunut paeta. On liikkunut erilaisia näkemyksiä hänen paostaan. Olisiko hänen Stina äitinsä kaatanut pönkän käydessään asioilla venäläisten luona? Vai, olisiko paon takana ollut Juhon tuleva, samana vuonna syntynyt puoliso Brita Haapa – Perttula?

Brita oli ensin hakenut kaverikseen Sillankorvasta ”Juntti Jussin” lemmikin viisaan Hallin. Koira oli kaatanut ovelasti kaikessa hiljaisuudessa, varjon lailla liikuen saunan oven tukevan pönkän – pelkkien käsimerkkien ohjaamana. Tämä osaava, nokkela, nopea Halli oli sitten käynyt myös sekoittamassa venäläisten sotakoirain järjenjuoksun ja tottelevaisuuden tyttökoiran hajuillaan, ”Juntti Jussin” paon varmistamiseksi.

Suomen sodan lopputulos lakkautti Pohjolasta Ruotsi – Suomen. Suomalaisista tuli alamaisia Venäjän keisarille vuoden 1809 Porvoon valtiopäivien myötä. Siellä, Suomen säädyt vannoivat uskollisuuttaan Venäjän keisarille. Suomen sodan lopputuloksen myötä saimme alkaa rauhan töihin pitkäksi aikaa. Ennen, se olikin ollut vain jatkuvaa sotimista, päivästä toiseen Ruotsin kuninkaiden mielenoikkujen mukaan.

Nyt, saimme alkaa seurata rauhassa kotipeltojen lantun, nauriin, rukiin, ohran ja heinän kasvua. Saimme seurata rauhassa kultaisen auringon kehrän kiertoa sinitaivaalla. Sitten, illalla mentiin autereisissa, onnellisissa tunnelmissa, uusien vastojen kanssa kotisaunan lämpöön kylpemään.

Erikoisempia rakennelmia

Vielä 1950 – luvulla Temmeksen Haurukylän reunalla oli nähtävissä puusta rakennettuja muusta maastosta korkeutensa vuoksi erottuvia kolmiomittaustorneja. Niitä oli rakennettu siten, että toisesta nähtiin toinen torni. Niitä oli rakennettu Suomen kolmiomittauksella suoritetun kartoituksen avuksi.

Temmeksen kotiseutumuseossa on myös nähtävissä muun muassa toimintakuntoinen Vitalin tuulimylly. Ennen vanhaan isompien talojen pihapiireissä oli ollut tuulimyllyjä. Niitä oli rakennettu viljan jauhatuksen takia. Käyttövoima tuulimyllyihin saatiin ilmaisesta tuulivoimasta.

Tuulen ilmaista, äänetöntä voimaa hyödynnettiin myös maatalojen käyttöveden pumppaamiseen. Vielä 1950 – luvulla Temmeksellä ja Haurukylässä oli nähtävissä talojen tarveveden pumppausta tuulen voimalla. Ne olivat olleet muita rakennuksia hiukan korkeampia tornimaisia rakenelmia.

Esimerkiksi Ylitemmeksen Sillankorvan isännällä Juuso Junttilalla (1878-1960) oli ollut sellainen. Se oli ollut tavan mukaan metallista valmistettu. Se oli ollut nelostien ja Kestilan teiden risteyksen luona olleen vanhan Sillankorvan talon pihan reunalla hiukan muita rakennuksia korkeampana. Tuulimyllyn siivet olivat olleet vahvaa peltiä. Tuulivoimalla käyvän vesipumpun käyttövoiman välitysakseli nivelineen, laakereineen vesipumppuun tarvitsi huoltoa ja voiteluainetta, vaseliiniä.

Temmeksellä oli ollut kokeiluja oman sähkövoiman tuottamisesta. Haurukyläläinen Olli Rusila oli rakentanut 1940 – luvun lopulla pienen oman vesivoimalan pienen Temmesjoen pääväylän reunaan. Se oli tuottanut sähkövaloa heidän talouteensa. Pieni voimala oli ollut hiukan epävakaa ja heikko.

Haurukylässä, jokirannassa on vesivoimalla toiminut Mikkolan saha ja mylly. Se oli toiminut aina 1960 – luvun alkuun saakka. Siellä oli jauhettu viljaa kiviparilla ja sahan puisella yksiraamisella sahalla sahattiin suuret määrät lautoja ja lankkuja seudun taloihin. Kokonaisuuden viimeinen omistaja oli ollut temmesläinen rouva Aune Aura. Mikkolan saha ja mylly ovat nykyisin museoituja. Ne ovat osa Tyrnävän kunnan Temmeksen kylän kultturipolkua.

Valtatie nelostie koki suuria muutoksia 1950 – luvulla. Se oli kulkenut ennen Haurukylän kautta. Uuden nelostien linjauksen myötä Haurukylä jäi siitä sivuun. Entinen nelostie, valtatie muuttui Haurukylän kohdalla tavalliseksi kylätieksi.

Uusitun nelostien rakentaminen tarvitsi paljon hyvää täytemaata hiekkaa ja soraa. Sitä ajettiin läheltä esimerkiksi Haurunkankaalta. Nelostie on kokenut myöhemmin useita rakennustöitä. Sitä on asfaltoitu usein ja paikoin on tehty kovapintaisia levennyksiä ja levähdyspaikkoja sekä pyöräteitä.

Temmes liitettiin Tyrnävään vuoden 2001 alussa. Muutaman vuoden päästä nelostien varteen Haurukylään Haurunkankaalle vaatimattoman Korventien jatkeen luo nousi laajentuneen Tyrnävän kunnan eräs pieni teollisuusalue. Sitä on rakenneltu sopivampaan kuntoon vielä näinä päivinä.

Tyrnävän Temmeksen Leppijärvi on myös kokenut suuria muutoksia. Tämä pienehkö suuren Leppinevan järvi kuivattiin työttömyystöinä vuosina 1953 – 1955. Silloin, kaivettiin syvä kanava korvaamaan entinen tasankojen serpentiinimäinen, Leppijärven luonnonvarainen laskuoja Leppioja.

Muutamien metrien korkuinen Leppijärven viereinen Järvikangas pidätteli sitkeästi pienen järven vesiä. Kaivettiin syvä kanava Järvikankaan läpi. Jopa lähtivät viimeisetkin vedet Leppijärvestä!

Kanavaa kaivettiin Leppijärvellä ja sen luona miesvoimin lapioiden ja rautakankien avulla. Jäistä maata pehmitettiin dynamiitillä ja trotyylilla räjäytellen. Alempana Leppiojan kanavan varressa töissä oli myös sen ajan pitkäpuomisia, sinkkiköysikäyttöisiä kaivinkoneita, ”hullu – Jusseja”.

Kuivattu Leppijärvi vesitettiin viime vuosisadan lopussa uudelleen pieneksi järveksi. Siitä oli kuivauksen jälkeen ollut jäljellä vain pieni kosteikko. Se oli vesilintujen suosima. Haukea siellä myös uiskenteli ja siitä pienempiä, niiden ruokakaloiksi käypiä. Leppijärven ympäristöt ovat aina olleet marjaisia. Tosin kuivatun Leppijärven ympäristöt kävivät vuosi vuodelta kitsaimmiksi hilloista.

Temmestarinoissa voidaan mainita myös valtiopäivämiehenä toiminut Abraham Schroderus (1690-1775). Hän oli ollut Rantsilan kappalaisen poika. Hänestä oli tullut maanviljelijä, siksi koska hänen leskiäidillään ei ollut varaa kouluttaa poikaa. ”Rotteerus” isännöi aikoinaan Haurukylässä olevaa Mouckan taloa. Tämä haurukyläläinen talo oli silloin ollut liminkalainen talo.

Temmeksen Haurukylän keksijämies, maanviljelijä Hannes Pehkonen oli myös aikoinaan ollut erilaisempia miehiä. Hän kehitteli kotipajassaan puusta täydellisen mallin aikanaan suositulle ja tehokkaalle Temmes – kaivurille. Raahen Konepaja OY valmisti ja markkinoi hänen keksimäänsä Temmes – kaivuria metallisena traktorikaivurina. Temmeskaivuria oli saatavissa traktorin perään tiukasti ruuvattuna ja myös kuin pienessä traktorin perävaunussa olevana. Esimerkiksi sininen diesel Fordson Major ja Temmeskaivuri oli aikoinaan ollut tehokas ja hyvä työkone.

Lähteitä:

https://isoviha.vuodatus.net/

http://maurintarinoita.munblogi.com/2017/11/02/marraskuun-2017-tarinoita/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Temmeksen_kirkko

http://junttilanjuttuja.blogimaailma.fi/tag/temmes-tarinaa/

https://tyrnavankorpi.wordpress.com/tag/temmes/

https://junttilasillankorva.wordpress.com/tag/pitajahistoriaa/

http://maukkeliini.suntuubi.com/

http://www.turisti-info.fi/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/temmeksen-museoalue/3492/

http://www.kirjastovirma.fi/kirkot/temmes

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaustorni

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaus

http://www.maanmittaustieteidenseura.fi/maanmittaus/2009_1_puupponen.pdf

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/maakotkan-pesa-tuhottiin-suomussalmella/439914/

http://www.kirjastovirma.fi/lakeudentuulimyllyt#a2.8

http://ultrajuoksu.fi/nuorgam-helsinki-juoksu-2017/

http://www.kaleva.fi/urheilu/suomi-juoksee-sittenkin/381901/

http://www.kirjastovirma.fi/muistomerkit/rantsila/19

https://www.geocaching.com/geocache/GC614N1_temmeksen-kotiseutumuseo?guid=f42fb2db-b6f6-4552-a9ed-8f5d753a0cf9

Temmesmuseo rakennuksia

 

Temmesläisen Hannes Pehkosen keksimä Temmeskaivuri

Temmeksen vanha Sillankorva ja tuulimylly talon takana vedennostoon

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi